"Mä katsoin peiliin. Näin tytön, jossa mikään ei oo kaunista. Miks toiset on niin kauniita, ja peilistä katsoo ruma ankanpoikanen? Te muut ootte niin ihania ja kauniita, lihavina ja laihoina. Mä rakastan naista, joka vatsamakkaroiden takana on itsevarma ja onnellinen. Itsevarmuus huokuu susta, makkarat peitoten. Makkarat ovat kauniita, sussa, mutta ei mussa. 

Lapsi ollessani, joku luuli mua pojaksi. 
Nuorempana, joku kommentoi kamalaa möhömahaani. 
Muutama vuosi sitten, humaltunut mies huusi, kuinka kellään voi olla noin tikkujalat? Itse näin peilistä liian lihavat reidet, joita jumppasin päivisin kiinteämmiksi. Nyt mä nään kuvissa saman, kuin se humaltunut mies. Liian laihat jalat. 

Nytkin peilistä katsoo väsynyt ja epätäydellinen nainen, jonka kroppaan miehet rakastuu. Se on alasti kaunis, kunhan vatsa on tyhjä. Eikä se ole edes synnyttänyt, kiva varmaan vähän panna. Mutta koira hänellä on kaunis ja ihana, ja toki tuo nainen jakaa ruokaostoksiakin vähän. 

En tiedä, uskonko, luotanko enää mihinkään, kehenkään. Rakkauteen, tai ylipäätänsä hyviin ihmisiin. 

 

Kaipaan sua. 

Silti en uskalla luottaa. 

Haluaisin,

voisinpa. "

 

01.53 AM Sunnuntai-maanantai välisenä yönä.